Tässä muutama viikko sitten valmistunut ja siitä lähtien ahkerassa käytössä ollut palmikkopipo, jonka neuloin yhdeksänvuotiaalle. Löysin langan kesälomareissulla Sastamalasta ja ihastuin sen pehmeyteen ja keveyteen. Väri taas on kuin lapselleni tehty. Lanka on Debbie Blissin Paloma, 60% alpakkaa ja 40% merinovillaa. Neuloin 8mm kimaltavilla sukkapuikoilla ja pipossa on muistaakseni 56 silmukkaa. Näytti puikoilla kamalan pieneltä, mutta on päässä tosi hyvä, ei veny liikaa eikä purista.
Malli on oma sovellus kuvasta, jonka löysin googlaamalla palmikkopipoja. Neuloin pipon pitkäksi, jotta se jäisi kivan rennosti roikkumaan. Jostain syystä pipo näyttää olevan päässä aina smurffihattumaisesti pystyssä. Vika ei taida olla pipossa vaan käyttäjän mieltymyksissä...
Pipo on todella mieleinen eikä kutita herkkäihoista käyttäjää lainkaan. Pienempi ipanakin kysyi pipon valmistuttua, että "Missä MUN pipo on?" No, sekin on tupsua vaille valmiina. Siitä lisää myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti