keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Charmander

Pikachun valmistuttua piti heti ryhtyä tekemään pienemmälle tytölle tämän suosikkipokemonia Charmanderia. Ohje löytyi Ravelrysta ja langat sopivasti omista nyssäköistä.


Charmander on virkattu oranssista, keltaisesta ja valkoisesta7-veljestä langasta. Hännänpään liekeissä on lisäksi pätkä punaista lankaa. Silmät ja suu on leikattu askarteluhuovasta ja liimattu paikoilleen. Saa nähdä pysyvätkö neidin leikeissä kiinni... Hännänpään liekit on tehty langasta ja kammattu pörröiseksi tiheällä kammalla.


Charmanderin ohje oli hyvin kirjoitettu. Jostain syystä minulla vaan oli välillä suuria vaikeuksia seurata ohjetta. Purkaa piti moneen kertaan. Silti valmista tuli kahdessa päivässä. Charmander pääsi jo silmättömänä mukaan ringettetreeneihin, joten mieleinen kaveri on!


tiistai 27. joulukuuta 2016

Pika pika Pikachu

Vanhempi tyttäreni toivoi joululahjaksi Pikachu-pehmoa. Kaupoistahan niitä on ollut turha etsiä. Äitikään ei ihan jouluaatoksi ehtinyt, mutta tapaninpäivän iltana valmistui tämä pikku ystävä.



Pikachun ohje löytyi täältä.


Lanka: 7 veljestä keltainen, musta ja punainen, ruskea jotain jämälankaa. Silmiin, nenään ja suuhun vähän mustaa ja valkoista askarteluhuopaa.
Koukku: 3,5mm

Hännässä on sisällä rautalankaa. Minulla sattui olemaan vaan ohutta koruihin tarkoitettua lankaa, joka ei edes monin kerroin kierrettynä jaksa kunnolla taivuttaa häntää.


Pikachu oli helppo ja nopea virkata. Palojen yhdistäminenkin sujui melko nopeasti kun aloitti korvista. Sitten olikin kiire nähdä miltä kaveri näyttää valmiina. Posket tuli vähän turhan keskelle, mutta ehkä se kamalasti haittaa. Aika söpö silti!


keskiviikko 21. joulukuuta 2016

(Sukka)ruuhkaa sohvalla

Näin on joulukuu vierähtänyt ilman yhtään postausta. Opinnot on pitäneet kiireisenä, mutta on täällä käsitöitäkin tehty. Ainakin tästä sohvalla olevasta kasasta päätellen. :D


Ja mitäs sieltä kasasta löytyykään... Löytyy Kerttu-sukat tytön valmentajalle, joka on ollut tosi tärkeä tsemppaaja tänä vuonna.


Kasan ihanimmat sukat on Niina Laitisen joulukalenterisukat Jouluyöt. Nämä on niin kauniit, että olen vaan joka päivä hämmästellyt miten ne muuttuukin päivä päivältä ihanammiksi. Väri on kuvassa ihan väärä, oikeasti nämä on turkoosit.


Kasassa on myös päättelyä odottava kaulaliina pikkusiskolle. Siihen täytyisi myös ommella hänen pelinumeronsa. Ihan pari lankaa pitäisi vaan ensin jaksaa päätellä...


Kasassa on myös toiset Niina Laitisen joulukalenterisukat, kirjoneuleiset. Nämäkin on kivat, mutta ovat jääneet vähän Jouluyö-sukkien varjoon. Tiedän kyllä jo missä ja milloin aion näitä käyttää.


Yksi luentoneuleena tehty pariton reppanakin odottelee kaveria. Tämä on isommalle tytölleni ja pienemmälle täytyy tietenkin tehdä samanlaiset.


Muutamat näistä onneksi valmistuu jo ihan muutaman päivän sisään. Toivottavasti joululomalla on aikaa ja rauhaa neuloa.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Tytön juhlamekko etenee

Tytön juhlamekko alkaa näyttää jo mekolta. En malta odottaa mekon valmistumista koska olen niin innoissani. Tässä kuvia matkan varrelta. Viimeiset näperrykset vielä jäljellä. Kuvat on sellaisia kuin hämäränä marraskuisena iltana saa ja taustalla näkyy sotkut.

Vähän pelotti leikata kallista pitsikangasta, mutta hyvin se meni. Malli on siis Merili Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin -kirjasta. Kirjan ohjeella ompelu sujui helposti. Kerrankin tein ihan ohjeiden mukaan enkä soveltanut omiani. Kaavakooksi valitsin lakanakankaisen testiversion perusteella 164cm, koska pitsikangas ei jousta. Mittataulukon mukaan tytön koko on 146cm. Helmaa pidensin noin 10cm, koska kirjan mekko on tosi lyhyt. Lisää pituutta tulee tietysti isosta koosta.


Tällainen siitä yläosasta tuli, edestä ja takaa. Saumanvarat jäi kankaiden väliin, joten mekko on sisältä siisti ja saumanvarat ei kutittele.



Ompelin helman erikseen kiinni vuorikankaaseen ja pitsikankaaseen ettei tulisi ihan jättipaksua saumaa vyötärölle. Tässä vuorikangas ommeltuna. Ei olisi hullumpi mekko näinkään.


 Sama takaa. Selkä on tosi kiva!


Ja sitten pitsihelma ommeltuna. Iiik miten ihana! Verkkarit ei kuulu asuun. :D Etukäteen jännitin miten harvan pitsikankaan rypyttäminen sujuu, mutta ihan hyvin sujui, ei ongelmia.


Sitten vielä helman käänteet, poimutuslankojen purkaminen ja olisi valmista.

torstai 17. marraskuuta 2016

Nurmilintu, uusi yritys

Tuskailin aiemmin tänä vuonna Nurmilintu-huivin kanssa. No, vähän oli tuskaa tämän toisenkin version kanssa ja pitsiosuuteen jäi joku virhe. Kannattaisikohan ehkä valita ensi kerralla (kolmas kerta toden sanoo...) joku muu kuin pörröinen lanka, mitä on mahdotonta purkaa.

No, ihan käyttöhelpoinen tästä tuli kuitenkin ja pääsee varmasti omaan kaulaan.


Lankana tässä huivissa on Dropsin Brushed Alpaca Silk, jota kului muistaakseni noin kaksi 25g kerää. Huivi on siis unelmankevyt ja lämmin. Neuloin 5mm pyöröpuikoilla.


 Huivilla on pituutta niin, että sen saa kiepautettua kaulan ympäri moneen kertaan. Pakkasten paluuta odotellen!



keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Valmiina juhlamekon ompeluun

Tyttärelläni on edessä pormestarin itsenäisyyspäivän juhlat. Sitä varten täytyy ommella mekko, kaupoista on tosi vaikea löytää kivoja juhlamekkoja 150cm koossa. Täytyy kyllä todeta, että itse ompelemalla ei todellakaan säästä, pikemminkin päinvastoin...

Suunnittelimme jo aiemmin mekkoa yhdessä, ajatuksena on ylhäältä tiukempi ja helmasta muhkeampi mekko. Ajattelin käyttää pohjana Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin kirjan Merili-mekon kaavoja.


Kävimme kangaskaupassa, josta tyttö bongasi ensin mustan paljettikankaan, johon en suostunut. Seuraava oli tämä ihana mintunvihreä pitsi, johon valitsimme yhdessä myjän kanssa sopivan aluskankaan. Aiemmalla kangaskauppakäynnillä olimme bonganneet ihanan tekoturkiksen, jota sattui löytymään vielä liiviin (ja toiseenkin) riittävä pala.


Tältä kankaat näyttävät yhdessä. Aika kiva yhdistelmä! En ole koskaan omellut noi harvaa pitsikangasta, mutta eiköhän se jotenkin suju.


Vaikka koulutehtävät ja tenttiinluku painaa päälle päätin ommella saman tien liivin valmiiksi. Kaava on myös Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin-kirjasta, Pörrö-liivi ja koko 152.


Reunat huolittelin satiinivinonauhalla. Helmassa on päärme.


 Jännittää kyllä vastaako tämä tytön mielikuvaa pörröliivistä. Minä ainakin tykkään.


sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Uusi pipo

Löysin syyslomalla kierrätyskeskuksesta lankoja. Yksi langoista oli ihana oliivinvireä Malabrigo worsted, josta maksoin 3e. Tarvitsin lämpimämmän pipon ja sehän tästä langasta syntyi. Ihana lanka kyllä ja ei kutita yhtään. Langan väri on ihanan elävä muttei liian sekava minulle värirajoittuneelle.


Pipon ohje löytyi Ravelrysta, tein kylläkin päälaella kavennukset enkä vetänyt lankaa kaikkien 80 silmukan läpi.


Pipon reuna on kaksinkertainen ja neuloin sen reippaasti pienemmillä puikoilla (4mm, loppupipossa 5,5mm) ettei reuna venähtäisi käytössä ja pipo pysyisi lämpimänä.


Hyvä pipo tuli! Kun vaan sää pysyisi talvisena niin pipo pääsisi käyttöön!

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Kaulahuivi joukkueen väreissä


Neuloin isommalle tytölle kaulahuivin joukkueen väreissä. Lankana 7 veljestä, ainaoikeinneuletta, 40 silmukkaa ja niin pitkään kuin mustaa lankaa riitti. Tarkoitus oli neuloa jämälangoista, mutta pinkkiä oli pakko ostaa lisää kun se loppui. Riittääpähän toisenkin neidin huiviin...


Pelinumeron leikkasin huovasta. Alla valkoinen huopa ja päällä musta.

Blogi onkin tänään 1-vuotias!

tiistai 1. marraskuuta 2016

Vauvan villatakki

Neuloin kaverin vielä vatsassa olevaa vauvaa odottelemaan neuletakin. 


Lankana on vanha tuttu Dropsin Baby Merino ihanassa haaleanturkoosissa värissä, puikot ehkäpä 3,5mm. Lankaa meni alle kaksi kerää. Puunapit on Eurokankaasta. 


Villatakki neulottiin yhtenä kappaleena ylhältä alas. En enää edes ymmärrä miksi pitäisi neuloa millään muulla tavalla. Kappaleiden yhdistäminen on yleensä se ärsyttävin vaihe, johon neuleet saattaa jämähtää pitkäksikin aikaa. Yhtenä kappaleena neuloessa vaate on valmis kun viimeinen hiha on neulottu ja langat päätelty.

  
Neuleen ainaoikein-neulottu kaarroke, helma ja hihansuut antavat villatakille kivan ilmeen.


Kiva tuli, nyt vaan odotellaan villatakin käyttäjää syntyväksi!

lauantai 29. lokakuuta 2016

Palmikkolapaset

Löysin kierrätyskeskuksen lankalaatikosta muutamalla kolikolla kivan väristä lankaa. Ei aavistustakaan mitä mahtaa olla, varmaan ainakin osittain villaa kuitenkin, koska tuoksui märkänä villaiselle. Lanka ei kutita ja oli nopea neuloa, ihan hyvä siis olipa mitä materiaalia tahansa.

Neuloin langasta tytöilleni lapaset 4mm puikoilla. 


Isommat lapaset on kymmenvuotiaan kokoa ja nissä on yksi yhdeksän silmukan palmikko. 



Pienemmissä kuusivuotiaan lapasissa on kaksi kuuden silmukan palmikkoa.



Ja kaikkihan varmaan tietää miksi toisissa lapasissa on yksi letti ja toisissa kaksi?

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Villi Pohjola -vauvanpeitto

Ihastuin joskus kovasti Hupsistaralla-blogissa näkemääni peittoon. Omat lapset on ehkä liian isoja peitolle (tai sitten ei niiden "ihana peitto, mäkin haluun" vinkumisista päätellen...), mutta kun ystäväni sai kesällä vauvan päätin neuloa peiton hänelle.



Neulomisessa vähän kesti, mutta onneksi tämä ei olekaan ihan pikkuvauvan peitto vaan ilahduttaa toivottavasti isompaakin lasta ja kooltaankin riittää isommallekin.



Ohje löytyy Ravelrysta. Lanka on Drops Paris -puuvillalankaa. Puikot oli minulla ohjeen kokoa pienemmät, 4mm. Lankaa meni ohjeen mukaan, paitsi että valkoista ja vaaleanruskeaa olisi tarvinnut hieman lisää reunojen viimeistelyyn ja palojen yhdistämiseen.

Samaan pakettiin lähetettäväksi neuloin myös siksakmyssyn Drops Baby merinosta.




Tässä vielä kaikki erilliset eläimet. Ne on niin söpöjä!

Ilves


 Jänis

 Mäyrä

 Peura
 Karhu

Kettu